sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Viikon sitaatti numero 13

Niin merkittävää kuin tämä ns. "typologinen tutkimus" onkin ja niin tärkeihin tuloksiin kuin sen avulla on päästykin, on kuitenkin muistettava, että sen käyttämisessä on noudatettava suurta varovaisuutta. Typologiseen kehitykseen nojautuminen on kaavamainen, sanoisinko teoreettinen käsitystapa. On luonnollista, että ihmistyössä kehitys ei kulje luonnontieteellisten sääntöjen vaan inhimillisen ja yksilöllisen luomisen "lakien" mukaan.
- M.A. Tallgren teoksessa Suomen muinaisuus, 1931

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Arkeologitkaan eivät ole ikuisia

Elämään kuuluu uuden alku ja vanhan loppu. Nyt on hyvä muistella kahta arkeologian suuruutta, jotka ovat poistuneet keskuudestamme ja aloittaneet henkilökohtaisen arkeologisoitumisensa, toinen vuonna 1945 ja toinen aivan äskettäin.

11.4.2011 arkeologimaailma sai kuulla suru-uutisen, kun uutena arkeologiana tai prosessualismina tunnetun arkeologisen suuntauksen vetovoimainen keulakuva, amerikkalainen professori Lewis Binford siirtyi ajasta ikuisuuteen. Binford ja prosessualismi ovat jakaneet mielipiteitä muinaistutkimuksen maailmassa, mutta joka tapauksessa positivismia ja arkeologisen tutkimuksen tieteellisyyttä korostanut suuntaus otti ison harppauksen pois vanhoista kulttuurihistoriallisista esinekeskeisistä käsityksistä luettelointeineen. Binford teki eläessään 150 arkeologista julkaisua, joista monella on ollut todellista merkitystä alan muovautumisessa.

Lyhyen englanninkielisen muistokirjoituksen voit lukea täältä.

Vanhempiakin arkeologeja on hyvä joskus muistella. Tänään, 13.4. on arkeologi Aarne Michaël Tallgrenin kuolemasta kulunut päivälleen 66 vuotta. Tallgren oli kansainvälisestikin tunnettu suuruus aikana, jolloin Suomi oli vielä arkeologian kärkikastia. Hän mm. käytännössä aloitti Viron arkeologisen tutkimuksen, ja käänsi venäläisiä artikkeleita eurooppalaiseen levikkiin, kun idän tieteenteosta oltaisiin muuten oltu pimennossa. Tallgrenista on sanottu, että tämä oli roimasti aikaansa edellä arkeologisessa tutkimuksessa, ja hänen julkaisunsa ovat paljolti päteviä edelleen. Aarne ei myöskään katsonut hyvällä ajalleen tyypillistä arkeologian valjastamista (ääri)nationalismin käyttöön.
Kaiken muun ohella Tallgren oli pasifisti ja vegetaristi.

Tallgren on haudattu Turun Maarian kirkon multiin, ja Muinaismuistoyhdistys on pystyttänyt hänen haudalleen kiven, jossa seisoo sanat "Tehty työ elää.". Tallgren teki ison työn, mutta nuorempien sukupolvien olisi aika toden teolla jatkaa samalla kansainvälisellä otteella.
Asiaan kuuluvasti kävin tänään parin arkeologian opiskelijan kanssa kunnioittamassa Tallgrenia Maariassa, kuten edellisvuonnakin. Pitää kai kaikilla sukupolvilla ja tieteenaloilla olla omat esikuvansa.

Levätkööt rauhassa kaikki tuonpuoleisen suurelle totaalikaivaukselle siirtyneet.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Viikon sitaatti numero 12

"Arkeologia on uskontomme, mutta olemme kumpikin lipsuneet puhtaammasta uskosta."
- René Belloq elokuvassa "Kadonneen aarteen metsästäjät"

Arkeologian suojeluspyhimys, Pyhä Helena Konstantinopolilainen löytää Pyhän Ristin. Käsikirjoitus noin vuodelta 825, Wikimedia.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Viikon sitaatti numero 11

Olen saanut palautetta siitä, että viikon sitaattieni ilmestymisnopeudesta päätellen viikkoni ovat keskivertoviikkoja pidempiä. Myönnän, että otteeni alkoi lipsua maailmanmatkailuni myötä, mutta lupaan pyhästi parantaa tapani! Korvauksena menetetyistä viikoista pistän siis vähän pidemmän sitaatin:

Mikä on arkeologinen "tosiasia"? Perusrakennuspalikka arkeologiselle tulkinnalle on, että tietty esine löydettiin tietyssä kontekstissa tai tietystä kerroksesta. Mutta emme voi itse olla läsnä jokaisella löytöhetkellä. Vaikka tekisimme löydön itse, voimmeko olla aina varmoja tarkastelleemme sitä oikein, tai ettei joku ole vetänyt meitä nenästä ja haudannut sitä edellisyönä, tai ettei se ole sekundaarissa sijainnissa, jonne ihminen tai luonnon prosessit kuten eroosio ovat sen sijoittaneet? Välittömästi meidän on tehtävä arvovalintoja. Mihin ja kehen voimme luottaa?

- Graeme Barker, arkeologian professori

Istanbulin arkeologinen museo. j.o.h.n. walker, flickr.